| |
ALKOHOLISTI |
|
SUURKULUTTAJA |
| |
|
|
|
| |
|
|
|
| |
- Sosiaalisia
ja fyysisiä ongelmia
|
|
- Sosiaalisia
ja fyysisiä ongelmia
|
| |
- Ei
pysty vähentämään kulutusta
|
|
- Pystyy
vähentämään kulutusta
|
| |
- Ei pysty lopettamaan omasta tahdosta
|
|
- Pystyy vaikuttamaan lopettamispäätökseen itse
|
- Juomisesta vain kielteisiä seurauksia
|
- Juomisesta
vain myönteisiä seurauksia
|
Alkoholistin
täytyy saada apua siksi, että alkoholismi on niin
kohtalokas sairaus. Työpaikalla on syytä selvittää,
miten laaja alkoholiongelma on ja tarvitaanko erityistä
alkoholi/päihdeohjelmaa. On tärkeää kuunnella
henkilökunnan ongelmia sekä ottaa selvää,
mikä tilanne on, kun työntekijä tulee ja haluaa
keskustella alkoholiongelmasta työpaikallaan.
MITEN
ALKOHOLISTIN TUNNISTAA TYÖPAIKALLA?
Yhdysvalloissa
tehdyssä tutkimuksessa on esitetty lista piirteistä,
jotka indikoivat alkoholismin syntymistä. Kun ne esiintyvät
toistuvasti samalla henkilöllä ja muodostavat eräänlaisen
kehityskulun, voidaan päätellä, että kyseessä
olevalla henkilöllä on alkoholiongelma.
Seuraavassa
esitetään alkoholismin kehitysvaiheet tyypillisine
piirteineen, jotka muun työyhteisön tulisi tunnistaa
mahdollisimman aikaisin:
1.
Aikainen vaihe
Poissaolo:
Taukojen ja ruokailun yhteydessä, esimerkiksi lounaan jälkeen.
Lopettaa työt aikaisemmin, jättää työpaikan
välinpitämättömänä hetkittäin.
Yleistä:
Valituksia
työkavereilta. Yliherkkä vastaanottamaan todellista
tai kuviteltua arvostelua. Jatkuvia valituksia erinäisistä
kivuista. Valheita esimerkiksi myöhästymisistä.
Työ:
Alku
heikentyneelle työpanokselle: ei saa töitä ajoissa
valmiiksi ja tekee virhearviointeja.
2.
Aikainen keskivaihe
Poissaolo:
Toistuvat
puolen tai koko päivän tai pitempiaikaiset poissaolot
erilaisten kipujen ja epätavallisten syiden takia.
Yleistä:
Esittää
epäluotettavia väitteitä, välttelee ystäviä,
lainaa rahaa työkavereilta. Käy keskimääräistä
useammin lääkärin vastaanotolla. Työssä
ja työn ulkopuolella tapahtuu toistuvia vahinkoja. Tuntee
perusteettomia epäilyjä ja yliherkkyyttä, käyttäytyy
kerskailevasti. On huolimaton ja näyttää epäsiistiltä.
Kasvot punoittavat usein voimakkaasti.
Työ:
Liioittelee
työtulostaan, epäsäännöllinen työtahti.
Tarkkaavaisuus ja keskittymis-kyky alkavat horjua. Krapulan
oireet. Haisee viinalle tai kurkkupastillille.
3.
Myöhäinen keskivaihe
Poissaolo:
Toistuvat
poissaolot, joskus useita päiviä. Lounaan jälkeiset
poissaolot.
Yleistä:
Kotona
ongelmia, jotka vaikuttavat työhön (esim. avioeron
uhka). Heikentynyt arvostelukyky, taloudellisia vaikeuksia,
ei suostu puhumaan ongelmasta. Riitajuttuja ja muita vaikeuksia
lain kanssa, epänormaalia käyttäytymistä.
Yhä useammin sairausoireita.
Työ:
Työteho laskee jatkuvasti. Erimielisyyksiä työpaikalla.
Alkaa vältellä työnjohtajaa, pudottelee työvälineitä,
laiminlyö yksityiskohtia työssä.
4.Myöhäinen
vaihe
Poissaolo:
Ennakolta
arvaamattomia poissaoloja.
Yleistä:
Juo työpaikalla, toistuvia sairaalakäyntejä,
huomattava fyysinen rapistuminen, lisääntyvät
taloudelliset vaikeudet, vakavia perheongelmia, avioero.
Työ:
Yleinen
epäpätevyys. Työ häiritsee juomista. Näiden
merkkien lisäksi tulevat suoranaiset lääketieteelliset
tai psykososiaaliset vaivat, jotka voidaan yhdistää
alkoholismin kehittymiseen.
ESIMIESTEN ONGELMAT
Alkoholiongelmaan
puututaan työpaikalla usein liian myöhään.
Esimiesten suhtautumiseen saattavat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat
seikat:
Yksinäisyys
On harvoin ketään, kenen kanssa puhua, kun kysymyksessä
on alkoholiongelma. Yleensä on niin, että esimies
ei halua ottaa asiaa esille ylemmällä taholla, koska
uskoo itse epäonnistuneensa. Hän tuntee, ettei pysty
ratkaisemaan yksikkönsä ongelmaa.
Tiedon
puute
Esimiehellä ei ole tietoa alkoholismista sairautena. Hän
ei tiedä, kuinka auttaa alkoholistia, vaikka apua on saatavissa.
Epävarmuus
suhteessa alkoholiin
Ei ehkä koskaan ole ollut syytä miettiä sitä.
Jotkut esimiehet saattavat kokea uhkana omalle elämäntavalleen
sen, kun puhutaan alkoholista. Pettymys
siitä, että on saanut alkoholistin vaivakseen.
Yleensä ensimmäinen ajatus on päästä
eroon hänestä tai sijoittaa hänet johonkin toiseen
yksikköön. Jos esimies itse on suurkuluttaja, voi
tuntua raskaalta miettiä omia alkoholitottumuksia ja suhdettaan
alkoholiin.
Vaatimus
ratkaisun löytymiseen
Hyvän esimiehen täytyy ratkaista ongelmat. Esimies,
joka ei pysty ratkomaan ongelmia, ei voi olla pitkäaikainen
esimies. On olemassa joitakin eroja esimiehen rooleissa julkisella
ja yksityisellä sektorilla, mutta pohjimmiltaan ongelmat
ovat samanlaisia. Julkinen sektori alkaa yhä enemmän
muistuttaa yksityistä sektoria. Hyvän esimiehen on
pystyttävä tänä päivänä käsittelemään
alkoholiongelmaa työpaikalla ja puuttumaan siihen ajoissa.
Jos hän ei siihen pysty, niin hän ei ole hyvä
esimies.
OHJEITA
TYÖYHTEISÖN ERI OSAPUOLILLE
ESIMIEHENÄ:
-
-
KIINNITÄ
HUOMIOTA AINOASTAAN TYÖPAIKKAKÄYTTÄYTYMISEEN
-
-
LAADI
SELVÄT SÄÄNNÖT ALKOHOLIN SUHTEEN
-
SELVITÄ,
KUKA ON VASTUUSSA MISTÄKIN
-
KIRJOITA
YLÖS, MITÄ TAPAHTUU
-
OTA
YHTEYS VÄÄRINKÄYTTÄJÄN PERHEESEEN
-
TYÖSTÄ
OMA ASENTEESI VÄÄRINKÄYTTÖÄ VASTAAN
-
ÄLÄ
OLE KILTTI TAI MUKAVA
-
ÄLÄ
MAHDOLLISTA VÄÄRINKÄYTTÖÄ
-
-
-
-
-
VALMISTAUDU
ETUKÄTEEN
-
AJATTELE
PÄÄMÄÄRÄ
-
PYYDÄ
MIELUITEN JOKU KAVERI MUKAAN
-
OTA
ESIIN KONKREETTISIA TAPAHTUMIA
-
ÄLÄ
HERMOSTU
-
ÄLÄ
KESKUSTELE HUMALAISEN KANSSA
-
NÄYTÄ,
ETTÄ VÄLITÄT HÄNESTÄ
-
PUHU
HÄNELLE, ÄLÄ HÄNESTÄ
-
ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN/KEMIALLISEN
RIIPPUVUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ:
-
SIETOKYKY
KASVAA
-
VIINA
AINA MIELESSÄ
-
MUISTINMENETYKSET
-
VOIMATTOMUUS
-
KONTROLLIN
MENETYS
-
KRAPULARYYPYN
TARVE
-
VIINAN
PIILOTTAMINEN
-
JUOMAKAUSIA
-
ARKA
PUHEENAIHE
-
PAKONOMAISTA
JUOMISTA
-
VAIKEUKSIA
TYÖSSÄ
-
SIETOKYKY
HEIKKENEE